"Lift my days, light up my nights"

Onko vahan hassua, etta kun viime kevaana haaveilen tasta aupparivuodesta, etta mita taalla teen, kun ois pitany elaa ehka sita lukioaikaa ja nauttia niista paivista. Nyt mun paassa pyorii vaan Oulu ja opiskelu, joka alkaa ens syksyna. Onkohan taa nyt ihan alytonta? Tai no, opiskeluhan alkaa helmikuussa, tanaan rekisteroidyn Harvardiin, oottelen vaan rahat hostmumilta. Mutta vietin eilen varmaan tunnin tai kaksi PSOASin sivuilla ja mietin kaikkea, etta missa asun, mita mun pitaa hankkia asuntoon ja nain pois pain. Osaankohan koskaan olla aloillani, noin niin kuin mielessani...?

"Take a sad song and make it better"

Hostmum ilmoitti mulle sunnuntaina ettei mulle niinkaan ois viikolla toita, tosin vahan epaselvia nama minun 'lomapaivat', mutta noh, ainakin hostmumin mukaan niita on tulossa enemman kevaalla. Tosin maanantaina tyoskentelin melkein 7 tuntia. Etta se siita vapaapaivasta. Etta vahan epaselva tama tilanne taalla, etta milloin mulla oikein on vapaata, mutta noh, eipa siina, se on otettava hyoty irti naista vapaistakin. Niin kuin vaikka nukkumalla yhteentoista meidan aurinkohuoneessa kissan kanssa. Mmmm.

Ja nyt juon kahvia iltapaivalla, ja oottelen etta joku tulis tekemaan jotain tuolle savupiipulle, silla kun eilen poistuin tasan kolmeksi minuutiksi ulos ja kun tulin sisaan niin kuului hirmuista ryminaa ja mina vaan huusin kissalle, etta "M mita hittoa sina oikein rymyat, uskallakki hajottaa jotaki!" Menin sitten katsomaan etta mita se kissa siella tekee, niin hei, 'iloinen' jalleennakeminen Mr. Squirrelin kans! Kun pikkuinenhan on kaynyt meilla ennnenkin! No, viime kerralla kun yksin huidoin ystavaista ulos eika meidan vuokraisanta taikka handyman ollenkaan uskonu, etta orava tuli savupiipusta sisalle, niin talla kertaa sattuikin niin, etta molemmat oli naapurissa, tai siis, vuokraisannan luona, joten en edes miettiny, laitoin kengat jalkaan ja tallustelin sille puolelle ja pimputin ovikelloa ja kun kysyttiin, etta mitas sina taalla teet, niin mina vaan vastasin: "Well, I though this time you'd like to see the squirrel in our house!" ja herrat katto vahan aikaa, etta mita?! Ja sitten vaaan naureskelin, etta joo, Mr Squirrel on talossa taas! No, nama oli vahan silmat ymmyrkaisina edelleen, mutta sitten kuitenkin laittoivat kengat jalkaansa ja tulivat katsomaan, ensin menivat katsomaan takkaa ja mina yritin etsia oravaa, mutta sita ei loytynyt mistaan, mutta sitten kuulin karjaisun ja kuinka handyman huutaa, etta: "It jumped right towards my face!" ja sitten kaksi miesta keltaisten pyyhkeiden kanssa jahtaa pienta harmaata oravaa. Paitsi etta se ei ollut pieni ei niin ollenkaan! Sama jattilainen kuin ennenkin. Ja sitten se juoksi ja meni syomaan tytsin piparkakkujunaa, tyytyvaisena mussutti sita siella, ja sitten juoksi suoraan takkaan taas. Miehet lahti ulos kattelemaan etta mista se tulee ulos ja mina seka vuokraisannan vaimo sytytettiin tuli, etta savustettaisiin se orava ulos sielta. No, oravaa ei ulkona nakyny ja soiteltiin sitten myos minun hostmumille, etta mita jalleen tapahtui ja sitten yhtakkia se orava hyppas siihen tuleen, tai siis juuri sen tulipesan viereen ja vuokraisannan vaimoa kohti ja viiletti minun jalkojen eesta, molemmat vaan kiljastiin ja mina lahdin ulos juoksemaan miehet sisalle jalleen, etta taalla se on. Sitten saatiin vihdoin se orava ulos talosta, ikkunasta pihalle kunnolla ja kylla sitten nauratti, kun nelja aikuista jahtaamassa yhta oravaa pihalle talosta!!

No niin, orava episodin jalkeen kavin kuvia sitten lapi ja otin muistitikun mukaan ja matkustin Walmartiin teettamaan kuvia, semmoiset 100 kappaletta nain vaihteeksi, jotta illan paasisi sitten scrapbookkailemaan C:n kanssa meidan aurinkohuoneessa. Artistic getaway. Ja ma alan ihan edistya siina hommassa! Oon tehny jopa "melkein" valmiiksi lahdon, koulun ja New Yorkin ekan reissun seka ihan valmiiksi Bostonin Freedom Trailin! Koska sain siihen niin hienon idean viimeksi. Ja nyt ois tarkoitus alkaa tekemaan Fairia, rodeota, syksya tai halloweenia. Wish me luck! Tammoiset "vapaapaivat" on oikein hieno kayttaa artistointiin!

Ja silla kun saa myos hieman parannettua tunnontuskia hyodyttomyydesta. Joskus toivois olevansa maapallon toisella puolella ihan hetken vain, parantelemassa maailmaa, mutta niinhan se on, etta toiselta puolelta palloa se on vaikeampaa. Anteeksi etta olen hieman hyodyton taalla, rakastan kumminkii ♥ Joo, vaan tarkoitukseni oli tosiaan olla hieman tehokas edes hetken ennen kuin menen nukkumaan, koska paivalla jumituin jalleen kiertelemaan kirppareja, niista lisaa ihan kohta, koska on postaus tiedossa, semmoinen mielentuote, joka on nain kaikkien uudenvuodenlupausten kanssa pyoriny paassa jo jonkin aikaa!

"Taking guesses at the actual date and time"

Alunperin piti sunnuntai viettaa toisen S:n kanssa kayden katsomassa vain naisille tarkoitettua urheilukauppaa ja Marimekkoa moikkaamassa kans, seka tankkaamassa auto siina samalla, mutta kun jo eilen tuntui niin kovin kylmalta, niin tanaan sitten herasin paa ihan tukossa. Nuha. Jeejee. Sittenpa kavi niin, etta peruin suunnitelmat, onneks S sai kayttoon varasuunnitelmansa, GG-maratonin! Mina taas paatin kayttaa "sisasunnuntain" (en ois kylla halunnukaan menna tuonne ulos kun satoi aamupaivalla ja lumi on kadonnu...sniif) vahemman huomioitujen asioiden parissa eli ihan kunnon ajalla perheen kanssa jutteluun, siivoamiseen ja kirjoittamiseen. Nain vahan vailla iltakahdeksan olen paassyt nyt tuohon kolmanteen kohtaan eli kirjoittamiseen! Piti nimittain valiin ujuttaa hieman neulomista ja LA Ink:ia. Tahtoo uuden tatuoinnin. Tammoinen kun loytyy jo ennestaan:

Mutta nyt siihen jouluun. Siita kun piti kirjoittaa. Noin toiden kannalta mun joulu oli semmoista sekasortoa, tyoskentelin ja en tyoskennellyt hyvin sekalaisesti, muttei me tunteja laskettu eika mulla ollu kylla lomapaiviakaan talla viikolla, mutta koko viikko meni vahan sekalaisten tyotuntien kanssa. Ei se kylla haitannut. Mina kun tykkaan kovasti joulun valmistelusta! Varsinaisesti valmistelut alkoi sitten aatonaattona, mina vietin aamupaivan pyykaten ja siivoten, vaikka olisi ollut vapaata, mutta niin, kumminkin laitoin taloa kuntoon lasten ollessa koulussa, koska aamupaivalla on yksinkertaisesti enemman energiaa ja hakiessani pojan koulusta ja laittaessani hanet nukkumaan, jatkoin jouluvalmisteluja kovasti jalleen ja pyykkaysta varsinkin, kun tiesin, ettei pyykkaamisesta tulisi aattona yhtaan mitaan. Sitten onneksi lapset lahtivat isansa luo kolmelta ja mina siivoilin viela parisen tuntia ennen kuin sain aikaiseksi lahdettya C:n luo leipomaan pipareita seka myohemmin alkaviin vuoden ekoihin ja vikoihin pikkujouluihin, jotka tyttojen kanssa jarjestettiin vain siksi, etta saataisiin vaihdettua lahjat. Ja koska porukasta 4/5 oli pohjoismaalaisia, niin riisipuuro kuului ehdottomasti meidan illallispoytaan, aussi-B totesi vain diplomaattisesti, etta: "It's... different!" Syotiin siis riisipuuroa ja napsittiin hedelmia, juteltiin kaikenlaista ja muuten vaan nautittiin laatuajasta yhdessa. Ja tulimme myos siihen tulokseen, etta koska emme ole lapsia, niin ihan hyvin voimme avata toistemme lahjat heti aatonaattona, ja teknisesti ottaen meidan kotimaissa oli jo pitkalla jouluaatto, niin ei se mitaan huijaamista ollut! Olin ihan hakeltynyt erityisesti yhdesta lahjasta, C:n antamasta kynttilasta nimittain. Joskus KAUAN KAUAN (eli noin 3 kk) sitten, kun etsittiin tietynvarista seinahyllya C:lle, niin ihan huvin vuoksi kaytiin Pottery Barnissa ja suorastaan rakastuin yhteen kynttilaan, joka siella oli. Nimittain tahan:

Sitten kun lahjapussista paljastuu hyvin kiinni teipattu Pottery Barnin pussi niin tuli semmoisen valahdys, etta mitamitamita? Olin ite ihan unohtanu tan kynttilarakkauteni, mutta C ei ja han oli sen kaynyt minulle joululahjaksi ostamassa sen! Oi ihana C ♥ Lisaksi samainen henkilo lahjoitti minulle kauan haaveilemani Boston Datebookin, joka on siis hyvin Boston-keskeinen kalenteri. Ja kasittaakseni jokaisesta suuresta USAn kaupungista on semmoinen. Ja on muuten aika tyylikas kanssa, ja hyvin kaytannollinen. Namnam. Ja rakkauteni ei rajoittunut ainoastaan naihin, toinen S lahjoitti minulle kauan haaveilemani Starbucks-termarimukin, joka on semmoinen ekotekomuki, ja sen sisalla oli suklaaeuroja ja minilahjakortti Starbucksiin. Hiih! Ja teemalleen orjalliset B ja toinen S lahjoittivat sitten ihanantuoksuisia kosteusvoiteita, kivaa ja varma valinta toki! Ihan olin innoissani joulusta sen jalkeen. Aikaisemmin suuntasin kotiin sitten, koska olin luvannut tulla hitusen aiemmin, jotta hostmum paasisi viela tekemaan viimehetken lahjaostoksia. Kannettiin sitten iso takakontillinen ruokaa meidan minikokoiseen jaakaappiin kun tulin ja osa vietiin autotalliinkin, kun ei mahtunut. Mina painelin aikaisin nukkumaan, silla aattona oli heratys kuudelta!

Ja herasin kakskyt yli kuus, taapersin alas keittioon heraamaan kun hostmum kiipesi portaita ylos nukkumaan. Avasin koneen ja yritin avata silmatkin. Oli nimittain perheen kanssa sovittu skype-treffit, jotta saisin 'reaaliajassa' nahda kun pikkuiset avaa multa saamansa lahjat! Ja oli kylla kiva nahda se, nuorin pikkusisko ihan innoissaan hyppi kun avasi paketin ja sielta paljastui juuri hanen toivomansa Aurora-prinsessamekko (ja ihan oikee Disneyn versio muutes!) ja niin hyppi toinenkin pikkusisko, joka merkkien orjana sai multa Victoria's Secretin pyjaman, laittoi sen paalleen ja rupes nukkumaan saman tien. Ja äitilta kuulin myohemmin, etta neiti oli hengannu pyjamassaan koko joulupaivan sitten myos! Pikkuveli sai NE Patriots-leikkikyparan ja peliasun, seka isin kanssa yhteiseksi NE Patriots-jalkapallon, jotta paasevat sitten pelailemaan! Isille lahetin kanssa paidan, jotta ihan oikeassa hengessa pelaavat sitten! Aitille lahjaksi lahti painava paketti scrapbooking-kit, koska tama hommahan on USAssa paljon suurempaa kuin Suomessa, siksipa oikein sopivaan maahan satuin nain joulun kannalta lahtemaan! Semmoista perheelle siis lahti ja oli kiva kylla hetken jutella, vaikkakin kello oli tosiaan ennen seitenta jouluaattoaamuna. Sen jalkeen laitoinkin kahvit ja menin ylakertaan nukkumaan. Jaa niin mika jarki tassa yhtalossa sitten olikaan...?

Muuten aatto meni kovasti valmistellessa, lapset herasi kahdeksan aikaisin suhkot virkean aupparin kanssa (kahden kahvikupin jalkeen) ja syotiin kerrankin rauhassa aamupalaa ja tanssittiin joululaulujen tahdissa keittiossa ja katsottiin Muumeja! (Englanniksi tietty, kiitos YouTube!) ja rakennettiin piparkakkutalot ja koristeltiin kans, vaikka pojalla se menikin vahan maisteluksi, yksi karkki kattoon ja toinen suuhun, yksi kattoon ja toinen suuhun. Puhumattakaan siita kuorrutteesta! Sitten lapset paivalevolle ja ruuanlaitto alkakoon! Siita lahtien sitten juostiinkin vahan paikasta toiseen laittaen kaikki valmiiksi ja sitten alkoikin ihmisia valumaan mina olin puolitoissa siita alkaen, valilla keittiossa, valilla lasten kanssa, valilla small talkia, valilla ruokaa. Semmoisella mukavalla puolijoutenololla ja hymyilylla meni aatto. Illalla rentoa, siivousta ja nukkumaan!

Jouluaamuna elattelin kovasti toivoa siita, etta lapset heraisivat hieman myohemmin, koska menivat aika myohaan nukkkumaankin, mutta eihan semmoinen nyt tule kysymykseenkaan, koska oli jouluaamu! Siispa puolikahdeksalta ylos, muutama kuva joululahjojen hukuttamasta joulukuusesta ja sakset kateen ja valmiina auttamaan lapsia joululahjojen avaamisessa. Vaikka osashan nuo ite kylla paperit repia! Vaan piti kerailla ne paperit heti sen jalkeen, etta ylipaataan nakis maton jalleen, silla oli paketteja sen jalkeen kun joulupukki oli yolla kaynyt!

Ja mina hakellyin siita lahjojen maarasta ihan taysin. Siita siis, mita mulle oli! Mina ootin jotain yleispatevaa jenkkikulttuurikirjaa tai jotain, mutta lahjoja oli ihan yli ymmarryksen! Sain hosttytolta semmoisen pienen pehmoisen ponin ja muistikirjan (ponit ovat yhteinen rakkautemme ja tytto on oikein osannut ostaa mulle muistikirjan kans, hostmum sanoi, etta tytsi oli vaatimalla vaatinut saada ostaa sen muistikirjan mulle!), pojalta sain candy truckin, siis semmoisen pienen PEZ-karkkirekan, jonka taa ahmatti haluskin syoda itse sen jalkeen kun olin avannu paketin! You wish. Isovanhemmilta sain kirjan Prinsessa Dianasta, muistiinpanovalineita ja koruja ja semmoista kaikeka pienta, jotka oli kaikki paketoitu eri paketteihin! Olin iha hakeltyny kylla siitakin, silla en odottanut heilta mitaan. Ja viela vahemman odotin pakettia hostmumin miesystavalta! Kyseessahan oli tosin 'vain' suklaata, mutta silti oli uskomattoman kilttia ajatella minuakin! Hostmum sitten oli ihan uskomaton. Koska ensinnakin, kun oon miettiny, etta miksi minun kadet on kokoajan kuivana niin sain pakkauksen bodybuttereita, semmoisia hydrakosteuttavia ja sitten semmoisen hauskan omituisen kasilaukun. Olin vaan, etta WAU, sain jotain muutakin kuin suklaata halta! No sitten hostmum sanoo, etta hei, avasithan sen kasilaukun. No mina avasin, siella oli kolme kirjekuorta. Avasin ekan, siella oli lahjakortti Starbucksiin, avasin tokan siella oli ISO lahjakortti Marshallsiin, ja viimeisen kohdalla hostmum sitten sanoi, etta normaalisti en antaisi tammoista joululahjaksi, mutta oon ihan varma etta sina tykkaat siita. Ja siellahan oli lahjakortti mun lempikirpparille Andoverissa! Sitten minusta tuntui pahalta, silla en tiennyt miten lahjoja minulle olisi, niin olin ostanut kaksi lahjakorttia Elementsiin, ja naiden lahjojen jalkeen hyvin salaperaisesti vaihdoin hostmumin lahjan semmoiseen isompaan, silla tajusin etta ois kannattanu vaan kuunnella vaistoja ja laittaa se heti siihen pussukkaan. Mutta no, parempi myohaan kuin ei milloinkaan! Parin tunnin lahjojen availun jalkeen syotiin viela oikein mukava joulubrunssi amerikkalaisen aamupalan tapaan, kananmunia, pekonia, bageleita, hedelmia ja Starbuck-kahvia. Nam. Etta semmoinen joulu minulla, kuinkas teilla? :)

"I'll believe it all"

Johan meni joulu. Ja olihan se kylla joulukin. Vaikkakin suomalaista joulua oli hirmuisen ikava, niin taytyyhan minun se kylla sanoa, etta tama jenkkijoulu oli kylla hieno kokea. Ja se oli hakellyttava! Ja se oli ihana. Joulua tosin on koettu tassa vajaa kuukausi, ylikin oikeastaan,mutta jouluaattoon ja -paivaan se kaikki sitten kiteytyi, juhlinta ja lahjat ja ruoka. Uh. Ja mulla oli kylla oikein mukavaa. Ja nyt olen ihan uupunut, koska on joulua vietetty ja koettu eika kaikkia lahjojakaan oo viela avattu! Joten se on niin, etta huomenna tulee enemman tekstia, uskokaa pois, tai niin, huomenna kovasti yritetaan, kun on NIIN paljon kerrottavaa ja naytettavaa etta uuvuttaa jo pelkka asian ajatteleminen! Ja voi kun haluaisi kylla uskoa Joulupukkiin. Vaan totuus on karu. Vai onko?

"Tip-top, tip-top, tipe-tipe, tip-top, tip, tip, top!"