''You won't live any longer but it'll feel like it''

Ensinnäkin oikein hyviä uutisia! Ihanainen ruotsalainen S tajusi alkaa ehtimään näitä ääkkösiä täältä koneelta ja nehän löytyikin! Nyt on vain totutteleminen siihen, että voi kirjoittaa näinkin, koska tietokoneen näppäimistöhän on edelleen usalainen, mutta tietokone vain ottaa sen suomalaisena. Eli paras on kun ei katso näppäimistöä ollenkaan ja vaan kirjoittaa niin kuin vähän alle puoli vuotta sitten koto-Suomessa kirjoitti. On aika pirun hankala kyllä, koska olenhan jo tottunut näihin usalaisiin näppäimiin, mutta NYT ne tekee ääkkösiä. On mun pienelle mielelle aikas hankalaa.

Nyt on kyllä oikea sunnuntaijumitus menossa, siksi jos teksti tökkii, nii se on sitä sekä mun ääkkösopettelua! Tää viikonloppu on ollu semmoinen normal special weekend. Ei tullut tehtyä paljoa, mutta tehtyä tuli sitäkin enemmnän! Perjantaina ensinnäkin työaikani venyi tuntia ilmoitettua pitemmäksi, mutta nooh. Suunnitelmissa ei kummiskaan ollut kuin leffan kattelu, niin olin valmis kun työt loppu ja juoksin autoon ja huristelin ehkä pikkaise liian hurjaa vauhia Liberty Treelle ja olin jopa minuutin tai kaksi etuajassa! Hyvä minä. Mentiin S:n ja B:n kanssa katsomaan Sherlock Holmes ja minun on vaa kerrottava teille, että kun tulee siihen lähelle moinen elokuva niin menkää katsomaan! Se oli loistava. Ensinnäkin syyksi riittää ihan se, että toinen päänäyttelijöistä on Jude Law. Muuta syytähän ei siis tarvita.

Maanantaijumitukseen sunnuntaijumituksesta. Tai no, pitkään päivään. Vaan tulipahan nytten se ihan ensimmäinen lumimyrskykin tänne! Mutta niin, siitä Sherlock Holmesista. On muuten ollu aikamoinen nero toinen, herranen aika. Olisinpa yhtä fiksu kuin Sherlock Holmes.

Lauantaina kun aattelin että jes nyt haluan nukkua pitkään niin sitten pomppasin 8.20 ylös, mikäköhän mulla ja näillä aamuherätyksillä nytten on, koskaan ei oo toisistamme tykätty. Mutta no, autoin perhettä lähtemään harrastuksiinsa ja istuin rauhassa syömään aamupalaa ja juttelin H:n kanssa pitkästä aikaa, kuten H:n isoveljenkin kanssa hetkisen. Olipa kyllä mukava, ihan pieni hetki, semmoinen yhteys sinne Suomenmaallekin jopa jossain vaiheessa! Sitten ihmeellisen lauantaiaamupirteinä S:n kanssa päätettiin lähteä pitemmälle kävelylenkille pomppimaan ja tutkimaan Andoverin traileja ja mehtiä ja viivyttiin siinä tajuttoman lämpimässä ilmassa se pari tuntia kävellen ja jutellen, sitten takaisin kotio ja koska ulkona oli niin kesäinen ilma niin kävi näin. Sitten tulikin minun hostperhe kotiin niin juostiin yläkertaan vaihtamaan vaatteet, ettei lapset sais ideakseen tehdä samaa minkä aupparit niin fiksuina kekkasi! Scrapbookkingia harrastettiin ja laittauduttiin valmiiksi toiseen elokuvaan tälle viikonlopulle, jonne mukaan kerkesi myös toinen S, ihanaa! Niin elokuvahan oli Leap Year. Ja kuten arveltua niin se oli sellainen varsinainen hyvän mielen elokuva, se sai hakkaamaan nyrkkejä kun ei eka käyny niin kuin piti, nauramaan Declanin (Matthew Gooden) puolisarkasmille ja Annan (Amy Adams) pikkuvanhuudelle ja kihertämään onnesta! Että tuli vierailtua niin Irlannissa kuin Iso-Britanniassakin tänä viikonloppuna, minne seuraavaksi?

Leffan jälkeen ajeltiin CVS:n epäterveellisyksien kotio ja koska minun hostperhe oli poissa yön yli niin toinen S jäi yöksi ja yömyöhään oltiin luovalla tuulella ja tehtiin scrapbook-sivuja, minun saldoksi tuli 2,5 sivua, se on aikamoinen tahti kuulkaas! Sunnuntaiaamuna tulikin sitten nukuttua pitkään kun aurinko paistoi niin lämpimästi kasvoille. Ja paremman tekemisen puutteessa 3 ässää lähti sitten Burlingtoniin shoppailemaan. Ja rahaa meni ehkä enemmän kuin olisi pitänyt?? Mutta silti, tuli oikein tarpeellisia ostoksia! Kutenpa vaikka Free Countryn ihanaihana laskettelutakki, josta itse pulitin peräti 4 dollaria (kiitos Marshalls, ja tietysti osa hostmumin joululahjasta...! Oikea hinta 160 dollaria. Kihkih :P linkistä klikkaamalla näkee, mutta minun takissa ei oo noita pinkkejä viivoja!) ja sitten tämmöinen taivaallinen löytö, jonka S mulle bongasi ja minä rakastuin.(Ihan hulluna, varsinkin kun se on GAPista, ja olin hullumpana vielä sen jälkeen, kun sain tietää että hinta OLI 88 dollaria, lähti normaalista alesta 21 dollarilla! Ahh.. even better)
Kuvitelkaa kyseinen vaatekappale kevään ja syksyn vaihtelevissa tuulissa, lauantaina kun lähtee käymään kahvilla, tai sunnuntaiaamuna kun menee hakemaan maitoa lähikaupasta. Tai kuten S asian ilmaisi, se on täydellinen Starbucks-kuppien leffateatteriin salakuljettamiseen! Ja muun muassa tämmöisten ihanien löytöjen jälkeen Green Tea Latte käteen ja läpi sateen ja tuiskun jälleen kotia kohti ja olemaan boring. Oli semmoinen boring olo. Joskus on kiva olla boring. Eikös? Mulla oli joku hieno ajatus mielessä, mutta se juoksi karkuun. Noh, karatkoon. Josko se tulis joskus takas.