Pikainen aamupalapäivitys. Viime viikko oli aika kiireistä sekä tunteellisesti ailahtelevaa. Muun muassa mun synttäripäivänä lapset keksi viettää kamalimman päivänsä ikinä. Minen oo koskaan täällä oloni aikana nähny niitä niin ilkeinä ja huonostikäyttäytyvinä. Thanks kids. Illalla pakenin näkemään S:ää Andoverin Starbucksiin kovinkin juhlallisesti, ja sain ihanalta "The Carrie Diaries":in lahjaksi! Jonka muuten sain loppuun eilen. En nyt sanoisi, että se kirja on mikään mestariteos, mutta ehdottomasti luettavissa! Ja varsinkin kun päähenkilönä on Carrie, niin on jännä nähdä minkälainen Carrie oli ennen the Sex and the City:a. Ja koska mulla meni se 3 iltaa tuon lukemiseen niin jooo, se oli hyvä. Tiistaina juhlittiin hostpojan synttäreitä pienimuotoisesti illallisella, ja voi hemmetti, mun täytyy sanoa, että tossa sympatiassa on reenattavaa tytsillä, sillä toiselle oli ehkä maailman vaikein päivä tuo veljen synttäripäivä (Starbucksin Breakfast Blend on muuten NAM), voi herranen aika. Torstai ja perjantai oli lähinnä piiiiitkiä päiviä ja mua on väsyttänyt ja ärsyttänyt aikalailla tuo to/pe, onneksi sain jutella pitkästä aikaa A:n kanssa Suomessa,you saved my days ♥, mutta noh, nyt on viikonloppu!
Ja viikonloppu tietää sitä että 3 tunnin päästä hyppään autoon, poikkean kirpparille, jonne mun hostmum osti mulle lahjakortin, tuntee mut ihan liian hyvin! Plus kävin nopeasti siellä jo eilen kattelemassa kaikkea ja sieltä löytyi hirmuisesti ihania koruja ja laukkuja ja huiveja, jjeee. Plus vaikka mun toukokuun teemana on säästäminen, tosin toi kirpparointihan menee säästämiseksi, kun mulla on se lahjakortti, mutta ANYWAY. Tänään kun vietetään tavallaan mun synttäreitä vielä, heh, mennään synttäri-illallisella Veggie Planetiin (Koska se on ehdottomasti mun lemppariravintola täällä) ihaninen ihmisten kanssa, S ja B tulee mun kans Bostoniin, nähdään siellä K ja J suomalaisista, sitten viime vkolopulta meiän naapurit tulee kylään niin päästään riehumaan sellaisella porukalla ympäri kaupunkia :)
Viime viikolla tunteet on heitelly myös siltä osalta kun ihmiset on kyselly mun tarkkaa lähtöpäivääni. Ja sitten siellä Silver Bayssa multa kyseltiin hirmuisesti, kun siellä oli usiampi "uudempi" auppari, että miltä musta tuntuu kun vuosi on jo lopuillaan. Tiivistin mun tunteet sitten: "I´m excited to go home, but I´m not too excited to leave the States." Koska niin se on, ei mulla kotiinpaluun kanssa oo mitään ongelmia, mutta Yhdysvalloista lähteminen on se vaikeampi osa. Silver Bayn viikonlopun aikana paloja loksahteli paikoilleen jälleen ja kun ajettiin takasin Silver Baysta (sunnuntai meni muuten politiikan, tarinankerronnan, hiljaisen lounaan, sekä mielenkiintoisten ajomatkan käänteissä, kuten Woodstock Farmer´s Market, Quechee Gorge ja pelottava state trooper) niin minä tajusin etten haluan lähteä. Haluan tulla takaisin kotiin, mutten halua lähteä täältä, tästä mun pienestä suuresta maailmasta täällä. Koska noh, kyllähän muutama tuttu on Suomessa mulla, mutta sitten 3 Ruotsissa, eiku 5, 1 tai 2 Saksassa ja 1 Australiassa. Siis Australia on toisella puolen palloa, apua?! Ja kun oon ystävystyny näiden ihmisten kanssa täällä, tarkoitan, että S:n kanssa keskiviikkona oltiin ihan että jee ihana nähdä, siitä on ikuisuus kun viimeks nähtiin (1,5 viikkoa)niin entäs sitten kun meen kotiin? Okei, tyhmä kysymys, ennoo nähny muutamia rakkaimmistani melkein 10 kuukauteen ja suhkot hyvin menee, mutta useimpien kanssa on kuitenkin muutama yhteinen vuosi takana. Täällä on yksi. Ja kaikki muuttuu. Ja sitten jos ihmettelin jo jossain vaiheessa että nyt on jo TOUKOKUU? Mihin huhtikuu meni? Aika juoksee mun sormien lävite aargh. Ja joskus vielä toivoin että menispä aika nopeemmin, nyt vois hidastua pikkasen. Toisaalta voi mennä nopeesti, että pääsisi kotiin näkemään rakkaat taas. Voi apua.
"I´m excited to go home, but not too excited to leave the States."
Niin ja voipi olla että toi tunne vaan vahvistuu. Mutta no, mun pittää nyt syöksyä suihkuun ja siivoamaan ja kaikkea, jos meinaan että on aikaa tehdä kaikki lauantai-modessa. En muuten osannu nukkuan pitkään edes, raottelin silmiäni 7.30 am, että joko kello ois sen verran että vois herätä. Ja ennen tänne tuloa tais olla niin että kevyesti 11 am mietin että eeeeei, en vielä nouse. People change indeed. Ja suunnitelmatkin muuttuu, mun 13. kuukausi on edelleen puoliks auki, ja se lento, minkä tiedän että varaan niin en voi varata, koska CC ei oo varannu mun paluulentoa. Sitä odotellessa. Mutta siis niin minä meen nyt, että tulee tosiaan jotain tehtyä, oon varmaan nuhassa ja köhässä tän vkolopun jälkeen, VAAN en tasan jää kotia nyt, see you Sunday! (Joka on muuten äitienpäivä ja tein äitille, ja mummolle ja hostmumille ite kortit, en tajunnu ottaa kuvaa varsinkaan äitin kortista, mutta siitäs tulikin aikas hieno vaikka ite sanonkin! Mutta joojoo, nyt mun pittää tosissaan mennä!) Have a great weekend all! :)
lauantaina, toukokuuta 8
torstaina, toukokuuta 6
"The silence isn't so bad"
Mua vähän ärsyttää ja väsyttää ja ärsyttää että väsyttää ja on sen verran juttua ja hommaa etten jaksa aatella ja niskoihin sattuu ja BLAAAHHH. Joten I´m not dealing with my life now, maybe tomorrow? Sorry guys! Now I´ll get deep into the troubles of Carrie Bradshaw before she headed to The City. Thanks S! ♥
GOOD NIGHT EVERYONE!
GOOD NIGHT EVERYONE!
keskiviikkona, toukokuuta 5
maanantaina, toukokuuta 3
"Where no one knows my name"
Mihin se päivä jälleen katosi...? Pitää nyt kuitenkin istahtaa kirjoittamaan siitä viikonlopusta, kuten lupailin :) Ja koska mulla ois tuhatta ja miljoonaa muuta asiaa niin naputellaan tää pois alta nytten, kohta pitäis mennä tekemään hostkidille synttärikakkua, ja sitten huomenna ois tiedossa oman kakun tekeminen, ja kyllä, vaadin ihan että saisin tehdä oman kakkuni, whippidii, kun tahdon yhden tietyn kakun vain ja sen teen. NAM. (Tein tänään muuten sitä marjasimaa, kun vihdoin ja viimein sain aikaiseksi, ja koska se on MARJAsima, niin en ole myöhässä mistään tietystä päivästä, teen sen kesän kunniaksi, koska täällä on kesä! :D)
Nyt siihen viikonloppuun kuitenkin. Aamulla ilkiästi soi herätyskello 7 am ja raahauduttiin niistä oikein mukavista sängyistä ylös B:n kanssa, jotta kerettäisiin sellaiseen myöhästelijöiden miittinkiin, joka sitten olikin niin, että leirin pomo meille ilmaisi yhdellä henkäyksellä että noudattakaa sääntöjä ja menkää syömään aamupalaa. Okay, that sounds reasonable. Tosiaanhan kun saavuttiin puoltoista tuntia myöhässä niin meille ei oikein jäänyt tunneille valinnanvaraa, ja aamulla napotti ensimmäisenä "Creative Writing"... hmmm, ei oikein innostanut novellin kirjoittaminen vaikka tykkään kirjoittaakin (vaikea arvata, eikös...?), niin kumminkin heti aamusta. No mutta, onneksi ei näin tehtykään! Teimme sellaisen naurua herättelevän jutun, että ensin päätettiin 6 aihetta, sitten iskettiin kiertotarina menemään, siis niin, että jokainen kirjoitti yhden lauseen, ja aiheinahan oli: fashion, music, sports, movies, hangover and babies. Nii... Siis tarkoituksenahan oli ensinnäkin osoittaa se, että miten voi tulla kaksi erilaista tarinaa aikaan samoilla aiheilla ja ihmisillä, mutta nohnoh, 2 aihetta nousi nätisti esille, voinemme siis hieman miettiä että mitä täh. Niin arvauksia...? No enkä jaksa pitää teitä jännityksessä, molempien tarinoiden päällimmäisiksi asioiksi nousi HANGOVER ja BABIES. Että semmoista aupparien mielessä nii.
Seuraava sessio oli Logo Design, tai jotakin semmoista, viikonlopun tylsin tunti. Niin en käynyt tätä aiemmin kuviksessa...? Juu kävin. Mutta sitten lunch, ja ihana kun saa vaan kävellä pöytään ja syödä ja viedä tiskit jollekin muulle tiskattavaksi. Jes. Tästä tykkään. PALJON. Class session 3 olikin sitten ammattivalokuvaajan pitämä "Influences in Artistic Photography" with Andy, joka oli kyllä niin söpö että voi.. Toinen niin ujona aloitti sitä esitelmäänsä, tiedättekö semmoisen tyypin, joka on innoissaan jostain asiasta mutta vähän ujostelee ja kun hälle hymyilee ja nyökyttää niin hän innostuu tosissaan ja tunti on heti parempi. Andy oli tämmöinen tyyppi justiinsa ja niin suloinen, että, ensin se ei uskaltanut mitään melkeinpä sanoa, ja sitten lopussa se kommentoi yhdestä kuvasta, että: "It´s just f**king awesome!!!) Tykkään tästä kun opiskeluksi lasketaan valokuvista keskusteleminen :)
Sitten me B:n kanssa vietettiin antoisasti vapaa-aikaa, käveltiin ympäri Silver Bay:ta, nättiä Silver Bay:ta, napsittiin kuvia, jutusteltiin meidän naapurien kanssa, eli 2 ruotsalaispojan ja yhden saksalaispoitsun kanssa, datattiin 10 minuuttia ja sitten iski kyllästys, mentiin takaisin hengaamaan naapureitten kanssa, ja oltiin hyperexcited siitä, että näillä oli valtava purkki ainakin täynnä ainakin 50 erilaista jelly beansia! Hahaa! Dinner, still enjoying just eating, then melodrama. Oh my... Leirin ohjaajat siis kirjoittivat näytelmän, johon sitten auppareista jonkinmoinen pala sai osat ja kiitos suorastaan loistavien osavalintojen, nauroin kippurassa aikalailla (elikkäs täysin) koko esityksen ajan ja kuvat.. no, ne on aika naurunalaisesti heilahtaneita. Tän jälkeen höpöteltiin jotakin, ja sitten oli ICE CREAM BREAK. Ja tajusin, että söin ekaa kertaa Jenkeissä semmoisen markettiyksittäisjäätelön (?!). Tassuteltiin takaisin huoneeseen ja huomattiin, että hei naapurissa on bileet. No, eihän me kohteliaina ladyina kehdattu mennä sinne tunkemaan, kunnes sitten 15 minuutin jälkeen kyllästyttiin kohteliaisuuksiin ja mentiin ovelle koputtamaan, että mitä naapureita nää tämmöset oikein on kun ei kutsu naapureita pippaloihin? Pojat suloisesti tuijotti vähän aikaa suu auki, ja B:n kanssa virnistettiin, että "Just kidding!" ja pojilta vastaukseksi "Oh, okay, well sorry anyway. Vodka or beer?". Ahamm. Että tämmöiset, no auppariviikonloppuhan tää olikin! Allekirjoittanut myöntää, että otti yhden oluen. Rikoin sääntöjä, oonhan oikea rebel, kyllä! No mutta eikä, siellä lattialla istuttiin ja juteltiin lähinnä ja huomasin, että samalla viikonlopulle oli eksynyt toinenkin savolaistyttö, OO! Sitten huomattiin klo 10, että niin, hei mennään tanssimaan, meillehän oli järjestetty leiridisco. Hahaha. Kerrottakoon, että tanssilattian valloittivat liioitellut zumbat, kappaletulkinnat ja rivitanssi. And it was the most fun I´ve had for a long long time! Turhan äkkiä se loppui, eikä meille soitettu MJ:tä, vaikka niin nätisti käytiin pyytämässä. No, eikai siinä, sitten kokoonnuttiin käytävään naapurien ja muutaman muun kanssa jälleen ja juteltiin kaikenlaista yöyhteen, minä ja B ja ruotsalaispoitsut. Jotka sain melkolailla onnistuneesti vakuutettua siitä, että Fazer on parempaa kuin Marabou. Mission complete. Sitten yhdeltä alkoi tuntumaan siltä, että niin voisi mennä nukkumaan. Kiva oli lauantai. Tässä esimerkki hieno teille. On se sarjakuvaus jännä. (Punainen oon ihan sen takia että pikkasen aurinko paistoi päivällä. Ja nauratti. Paloauto, I know!)
(And again, to be continued...)
Nyt siihen viikonloppuun kuitenkin. Aamulla ilkiästi soi herätyskello 7 am ja raahauduttiin niistä oikein mukavista sängyistä ylös B:n kanssa, jotta kerettäisiin sellaiseen myöhästelijöiden miittinkiin, joka sitten olikin niin, että leirin pomo meille ilmaisi yhdellä henkäyksellä että noudattakaa sääntöjä ja menkää syömään aamupalaa. Okay, that sounds reasonable. Tosiaanhan kun saavuttiin puoltoista tuntia myöhässä niin meille ei oikein jäänyt tunneille valinnanvaraa, ja aamulla napotti ensimmäisenä "Creative Writing"... hmmm, ei oikein innostanut novellin kirjoittaminen vaikka tykkään kirjoittaakin (vaikea arvata, eikös...?), niin kumminkin heti aamusta. No mutta, onneksi ei näin tehtykään! Teimme sellaisen naurua herättelevän jutun, että ensin päätettiin 6 aihetta, sitten iskettiin kiertotarina menemään, siis niin, että jokainen kirjoitti yhden lauseen, ja aiheinahan oli: fashion, music, sports, movies, hangover and babies. Nii... Siis tarkoituksenahan oli ensinnäkin osoittaa se, että miten voi tulla kaksi erilaista tarinaa aikaan samoilla aiheilla ja ihmisillä, mutta nohnoh, 2 aihetta nousi nätisti esille, voinemme siis hieman miettiä että mitä täh. Niin arvauksia...? No enkä jaksa pitää teitä jännityksessä, molempien tarinoiden päällimmäisiksi asioiksi nousi HANGOVER ja BABIES. Että semmoista aupparien mielessä nii.
Seuraava sessio oli Logo Design, tai jotakin semmoista, viikonlopun tylsin tunti. Niin en käynyt tätä aiemmin kuviksessa...? Juu kävin. Mutta sitten lunch, ja ihana kun saa vaan kävellä pöytään ja syödä ja viedä tiskit jollekin muulle tiskattavaksi. Jes. Tästä tykkään. PALJON. Class session 3 olikin sitten ammattivalokuvaajan pitämä "Influences in Artistic Photography" with Andy, joka oli kyllä niin söpö että voi.. Toinen niin ujona aloitti sitä esitelmäänsä, tiedättekö semmoisen tyypin, joka on innoissaan jostain asiasta mutta vähän ujostelee ja kun hälle hymyilee ja nyökyttää niin hän innostuu tosissaan ja tunti on heti parempi. Andy oli tämmöinen tyyppi justiinsa ja niin suloinen, että, ensin se ei uskaltanut mitään melkeinpä sanoa, ja sitten lopussa se kommentoi yhdestä kuvasta, että: "It´s just f**king awesome!!!) Tykkään tästä kun opiskeluksi lasketaan valokuvista keskusteleminen :)
Sitten me B:n kanssa vietettiin antoisasti vapaa-aikaa, käveltiin ympäri Silver Bay:ta, nättiä Silver Bay:ta, napsittiin kuvia, jutusteltiin meidän naapurien kanssa, eli 2 ruotsalaispojan ja yhden saksalaispoitsun kanssa, datattiin 10 minuuttia ja sitten iski kyllästys, mentiin takaisin hengaamaan naapureitten kanssa, ja oltiin hyperexcited siitä, että näillä oli valtava purkki ainakin täynnä ainakin 50 erilaista jelly beansia! Hahaa! Dinner, still enjoying just eating, then melodrama. Oh my... Leirin ohjaajat siis kirjoittivat näytelmän, johon sitten auppareista jonkinmoinen pala sai osat ja kiitos suorastaan loistavien osavalintojen, nauroin kippurassa aikalailla (elikkäs täysin) koko esityksen ajan ja kuvat.. no, ne on aika naurunalaisesti heilahtaneita. Tän jälkeen höpöteltiin jotakin, ja sitten oli ICE CREAM BREAK. Ja tajusin, että söin ekaa kertaa Jenkeissä semmoisen markettiyksittäisjäätelön (?!). Tassuteltiin takaisin huoneeseen ja huomattiin, että hei naapurissa on bileet. No, eihän me kohteliaina ladyina kehdattu mennä sinne tunkemaan, kunnes sitten 15 minuutin jälkeen kyllästyttiin kohteliaisuuksiin ja mentiin ovelle koputtamaan, että mitä naapureita nää tämmöset oikein on kun ei kutsu naapureita pippaloihin? Pojat suloisesti tuijotti vähän aikaa suu auki, ja B:n kanssa virnistettiin, että "Just kidding!" ja pojilta vastaukseksi "Oh, okay, well sorry anyway. Vodka or beer?". Ahamm. Että tämmöiset, no auppariviikonloppuhan tää olikin! Allekirjoittanut myöntää, että otti yhden oluen. Rikoin sääntöjä, oonhan oikea rebel, kyllä! No mutta eikä, siellä lattialla istuttiin ja juteltiin lähinnä ja huomasin, että samalla viikonlopulle oli eksynyt toinenkin savolaistyttö, OO! Sitten huomattiin klo 10, että niin, hei mennään tanssimaan, meillehän oli järjestetty leiridisco. Hahaha. Kerrottakoon, että tanssilattian valloittivat liioitellut zumbat, kappaletulkinnat ja rivitanssi. And it was the most fun I´ve had for a long long time! Turhan äkkiä se loppui, eikä meille soitettu MJ:tä, vaikka niin nätisti käytiin pyytämässä. No, eikai siinä, sitten kokoonnuttiin käytävään naapurien ja muutaman muun kanssa jälleen ja juteltiin kaikenlaista yöyhteen, minä ja B ja ruotsalaispoitsut. Jotka sain melkolailla onnistuneesti vakuutettua siitä, että Fazer on parempaa kuin Marabou. Mission complete. Sitten yhdeltä alkoi tuntumaan siltä, että niin voisi mennä nukkumaan. Kiva oli lauantai. Tässä esimerkki hieno teille. On se sarjakuvaus jännä. (Punainen oon ihan sen takia että pikkasen aurinko paistoi päivällä. Ja nauratti. Paloauto, I know!)
(And again, to be continued...)
sunnuntaina, toukokuuta 2
"You and I left our troubles far behind"
Hejsan igen! Ensinnäkin ilmaistakoon että olen uskomattoman väsynyt, joten sallikaatte minulle kaikenmaailman kielelliset ja ajatukselliset kämmit. Kello on puoli yhdeksän ja vannnon, että kunhan saan tämän kirjoitetuksi niin pesen hampaat ja menen nukkumaan. Tuntuu aika mummolta, mutta mä tartten unta ennen maanantaita. Vaikka yhtään ei tunnu sunnuntailta, koska äsken oli perjantai ja viikonloppu meni uskomattomalla vauhdilla.
Toisekseen, KRISTA. Miksi et ole minulle kertonut että Vermont on niin hemmetin kaunis?! Ajettiin B:n kanssa öö, nelos- ja kakskakstietä pitkin ja oltiin molemmat suu ammolla katselemassa, että wooooooooouw. Meinasin ajaa ojaan. Usiamman kerran.
Elikkäs siis viikonlopun ohjelmassa oli niiden loppuopiskelucredittien hakeminen upstate New Yorkista, eli Silver Baysta. Perjantaina olin juoksemassa joka paikassa, kun hostmum sai mielestään loistavan idean, että hei, hällä on iltapäivä kokouksia Bostonissa, lapset lähtee Children´s Museumiin. Eli aamupäivän minä siivosin, pakkasin, pyykkäsin, tein kaiken mahdollisen, lapset koulusta aikaisemmin, autoon, Bostoniin, South Stationilta museolle, ja lasten kanssa riehumaan! Toinen kerta viikolla kun pyörin Children´s Museumissa, ja oli kyllä kivaa jälleen, varsinkin kun Kristakin kävi moikkaamassa meitä ♥ Mutta arvaattekos pysykö nää hostmumin miittingit aikataulussaan? Juuei. Meidänhän PITI olla Andoverissa 5.30 pm, oltiin siellä 6.34 pm. Jjjuuu. Noh, minkäs teet, B tuli hakemaan mua seittemän aikaan, viskasin laukun autoon ja hurautettiin matkahan. Ensimmäiset 2 tuntia meni kevyesti jutellen jokaisesta asiasta, sitten kääntyi musiikki kovemmalle ja alkoi pikkutiet. Woodstockissa pysähdyttiin kahville ja otetiin mukaan kokista, yritettiin metsästää ranskiksia kovasti, 50 mailia kaipailtiin Mäkkäriä (well, first time for that too I guess..) päädyttiin Rutlandin diner-tyyliseen Mäkkäriin innoissamme ranskikset tilaamaan, ja kerrottakoon, että oli muuten tyylikkäin Mäkkäri minkä on ikunaan nähny! Siitä sitten jatkettiin matkaa, auton valot näytti tien, seurattiin punaista autoa varmana siitä, että olivat auppareita (ja niin olivatkin), rallikuskimutkia, päädyttiin pienelle hiekkatielle ja mietittiin että voi apua missä ollaan ja kuka hyppää kohta puskasta meidät vähintäänkin tappamaan?! 11.31 pm kuitenkin auto parkkiin ja tyytyväisinä avaimet hakemaan, tunneille ilmoittautumaan ja NUKKUMAAN. Thank you. Oookay, can´t do this, I need SLEEP. Enjoy the pictures while waiting the story ;)
Toisekseen, KRISTA. Miksi et ole minulle kertonut että Vermont on niin hemmetin kaunis?! Ajettiin B:n kanssa öö, nelos- ja kakskakstietä pitkin ja oltiin molemmat suu ammolla katselemassa, että wooooooooouw. Meinasin ajaa ojaan. Usiamman kerran.
Elikkäs siis viikonlopun ohjelmassa oli niiden loppuopiskelucredittien hakeminen upstate New Yorkista, eli Silver Baysta. Perjantaina olin juoksemassa joka paikassa, kun hostmum sai mielestään loistavan idean, että hei, hällä on iltapäivä kokouksia Bostonissa, lapset lähtee Children´s Museumiin. Eli aamupäivän minä siivosin, pakkasin, pyykkäsin, tein kaiken mahdollisen, lapset koulusta aikaisemmin, autoon, Bostoniin, South Stationilta museolle, ja lasten kanssa riehumaan! Toinen kerta viikolla kun pyörin Children´s Museumissa, ja oli kyllä kivaa jälleen, varsinkin kun Kristakin kävi moikkaamassa meitä ♥ Mutta arvaattekos pysykö nää hostmumin miittingit aikataulussaan? Juuei. Meidänhän PITI olla Andoverissa 5.30 pm, oltiin siellä 6.34 pm. Jjjuuu. Noh, minkäs teet, B tuli hakemaan mua seittemän aikaan, viskasin laukun autoon ja hurautettiin matkahan. Ensimmäiset 2 tuntia meni kevyesti jutellen jokaisesta asiasta, sitten kääntyi musiikki kovemmalle ja alkoi pikkutiet. Woodstockissa pysähdyttiin kahville ja otetiin mukaan kokista, yritettiin metsästää ranskiksia kovasti, 50 mailia kaipailtiin Mäkkäriä (well, first time for that too I guess..) päädyttiin Rutlandin diner-tyyliseen Mäkkäriin innoissamme ranskikset tilaamaan, ja kerrottakoon, että oli muuten tyylikkäin Mäkkäri minkä on ikunaan nähny! Siitä sitten jatkettiin matkaa, auton valot näytti tien, seurattiin punaista autoa varmana siitä, että olivat auppareita (ja niin olivatkin), rallikuskimutkia, päädyttiin pienelle hiekkatielle ja mietittiin että voi apua missä ollaan ja kuka hyppää kohta puskasta meidät vähintäänkin tappamaan?! 11.31 pm kuitenkin auto parkkiin ja tyytyväisinä avaimet hakemaan, tunneille ilmoittautumaan ja NUKKUMAAN. Thank you. Oookay, can´t do this, I need SLEEP. Enjoy the pictures while waiting the story ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)