Juttelin juuri S:n kanssa, tai siis skypetin, vaistoista ja kuinka vaikeaa on itseensä luottaminen, että sisällään tuntisi sen, mitä oikeasti haluaa ja sitten Pandora heittää minulle Glee:n version JUMP:ista. Mutta siis juuri silloin kun sanoin S:lle noin niin kuin suunnilleen että niin kai se on vähän jokaisessa vikana, ettei loppujen lopuksi uskalla hypätä vaistojensa varassa. Niin sitten tämä alkaa soida.
En minä tiiä. Vaikka jotenkin tosiaan oon oppinu luottamaan täällä itseeni, niin silti, jotenkin joskus silloin tällöin yritän järkeistää asioita liikaa, onko tuttua? Ja kuka onkaan nähnyt maailman toimivan järjellä koskaan? Living la vida loca. Mulle voi kertoo esimerkkejä kiitos. Mutta siis kun nyt puhtaasti tunteillaan miettii (kyllä, tunteilla voi miettiä) niin jotkut asiat vaan tuntuu oikeelta. Niin kuin mitä tää elämä nytten on ja mihin oon menossa ja kenen kanssa. Vaikka kaikki onkin ihan hullua, rakkaita ihmisiä on maailman joka puolella ja tän vuoden jälkeen on edelleen ja se tulee raastamaan, mutta mikä ei tulisi? Musta on kivaa kun mun koti on joka puolella palloa, vaikka se sydän ehkä eniten siellä Suomessa, ja niin sen kuuluu ollakin, on tullu tässä jenkkilöitymisen aikana huomattua kuinka kiva paikka Suomi on :) Ja kuinka se on mun koti ja kuinka mä haluan että siellä on mun ihkaoma eka koti jonne voi tulla ystävät ja joka on mun, jonka oven mä voin sulkea ja sanoa, että tänne et tuu tv-lupatarkastaja! Ja sitten jos en oo ennen hehkuttanu niin mullahan on maailman upein yliopistopaikka tiedossa ♥ joskus yläasteella oisin aatellu että oon ihan hullu kun oon innoissani tämmöisestä, vaan oonkohan mä aikuistunu vaan onko se vaan epänormaalia tykätä opiskelusta? :D En tiiä.
Ää mut jäi vähän vaiheeseen tämä, mutta pitää mennä, kun hostkidillä on sama homma kai kun mulla oli maanantai-iltana, joku pöpö ja uskokaa pois, ei oo kiva olla sen kourissa. Yih. Toivottavasti ootte terveempinä mitä täällä ollaan, parannetaan maailmaa taas joskus myöhemmin, eiks je?
2 kommenttia:
En tiiä järjestä. Liekö sitä aina tarvitaan. Vaikka ollaankin yläasteella kuultu erään mieliopettajamme suusta usein sanonnan 'järjenkäyttÖ on sallittua, jopa suotavaa.' Mutta kuinka monessa tapaudessa sadasta?
no,if you don't educata yourself you will be nobody, mäkin sain tänään melkosta intoo tuleviin yliopisto-opiskeluihin, kun juttelin yo-opiskelijoiden kanssa heidÄn opinnoistaan. JA AH, vaihdoin kielikurssia ja saatiin siellä läksyjä ja palautettavia tehtäviä opettajalle!! IHAN MAHTAVAA!! Oon melkein innoissani hyppinyt siitä.
"Järjenkäyttö on suotavaa, jopa sallittua" No ehkä joskus. Mutta vain sopivissa määrin! Kato niinhän se on, että jos ei yhtään suolaa laita niin ei ruoka maistu miltään ja jos on liikaa suolaa niin sitten ei voi syyä. Onks suola ja järki sama asia?
Ja ollaanko innokkaita opiskelijoita, JOO OLLAAN! Vaan ei kovin osata, pikkuasioita ainakaan, sull oli kirjoitusvirhe ja mä aloitin lauseeni JA-sanalla. Aijjaijai. Mut opiskelijoita ollaan! Muistutakko mua tästä innostuksesta sitten syksyllä? :DD
Lähetä kommentti