Pitäkää kliseisenä jos haluatte, mutta mullon teemietehetki nytten. Miksi on niin pirun vaikeaa olla onnellinen jonkun toisen puolesta? Miksei vois toivoa muiden onnellisuutta? Miksi ihmisistä pitää juoruta? Miksi aina on enemmän negatiivista kuin positiivista? Koska ei sitä oo jos kattoo niin. Mun orkidea tekee kuolemaa. Mä kovin yritin sitä parhaani mukaan hoitaa, muttei se vissiin jaksanu tän talven yli. No, saan tehtyä sen kukista äitille syntymäpäiväkortin. Seuraava biisi on ikivanha, mutta se on periaatteessa semmoinen kovin sopiva tilanteisiin. Aika nerokas omalla tavanomaisella tavallaan. Että semmoisiin keskiviikkomeininkeihin! (Kaikki on tosin hyvin täällä perheessä, ei mitään hätiä, kunhan mietin taas elämän suuria kysymyksiä)
3 kommenttia:
I feel you. Minua ärsyttää tavata sellaisia ihmisiä, joiden on aina löydettävä kaikesta jotain negatiivista..
Ihmiset jotka toivoo toisille epäonnea ei luonnollisestikaan ole itse onnellisia. Sitä kutsutaan katkeruudeksi.
Kai ne (me) kuvittelee (kuvitellaan) että se jotenkin parantaa omaa oloa kun vähän juoruaa ja etsii syitä miksei se toinen ole onnellinen. Vahingonilo.
Voin reippaasti myöntää hakeneeni itselle parempaa oloa tätä kautta mutta myös todenneeni ettei se toimi tai vie mihinkään.
On surullista tavata ihmisiä jotka ajattelee ennakkoluuloisesti ja negatiivisisesti kaikista ja kaikesta.
Lisää valoa tähän maailman, sanon minä :)
Olli: Sama täällä. Miksi etsiä negatiivista kun voi aatella niitä positiivisia puolia? Koska ei tuu mittään jos miettii vaan kaikkea negatiivista. Kuka niin pystyy elämään? Kuka niin haluaa elää?
Nora: Mutta katkeruus ei ole kiva tunne. Vaikka olen itsekin harrastanut kyseistä, mutta nyt juoruaminen vain satuttaa, vaikkei se mitenkään koskisi itseä. Miksi niin pitää tehdä? Ei se ole oikein. Eikä tosiaan vie mihinkään muuhun kuin lisääntyviin ongelmiin. Ja sitten ne vie aikaa, niiden selvittely, kun olisi sillä ajalla voinut tehdä jotain joka saa hymyilemään. Hymyillään me siis jos muut ei niin tee :) Ehkä nekin hymyilee jos me hymyillään...?
Lähetä kommentti