"Look inside, look inside your tiny mind, then look a bit harder"

Nyt meni kyllä hermo tämän blogspotin kanssa! Kirjoitin tekstini loppuosan kolmeen kertaan eikä se sitten näyttänyt sitä missään vaiheessa. Prkl. Aloitetaan sitten uudestaan. Nyt tuo otsikko liittyykin sitten kolmella tavalla tähän tämänhetkiseen tunnetilaan.
Un: Hurahdin eilen aivan täysin Lily Alleniin!
Deux: Turhauttaa se kirjoitelma, joka minun täytyy kirjoittaa Master of Education Programmen ensimmäiseen hakuvaiheeseen kun en saa sitä eteenpäin. Tällä hetkellä kirjoituksen alla on neljäs versio ja silti tuntuu ettei se ole yhtään sen parempi kuin kolme edellistä, yhtälailla nollan pisteen arvoinen. Tiedän, mitä haluan sanoa kirjoitelmassani, mutta kun alan laittaa sanoja paperille niin ne eivät suostu tulemaan siihen.
Trois: Hemmetin blogspot ei suostunut tallentamaan kirjoitustani kokonaan!

Mutta sitten tähän au paireiluun. Sain viisumipaperit valmiiksi ja haastattelukin on varattu! Perjantaina käytin sen reilut pari tuntia kaikenmaailman kaavakkeisiin ja ohjeisiin, lisäksi olin kai erityisen hidas kun katsoin tarkkaakin tarkemmin kaiken, että se olisi oikein, kun se teksti oli niin pelottavaa! Mutta sittenhän sain paperit valmiiksi ja tulostin ne ja varasin haastatteluajankin toukokuun puoleenväliin. Ja sitten huomasin, että olin tehnyt kirjoitusvirheen! Ei oikeasti, mietin, ettei voi olla todellista, lisäksi se oli siinä pisimmässä kaavakkeessa! Noo, eihän siinä, ihan inhimillinen virhe, mutta olen aikamoinen perfektionisti, joten eilen illalla myöhään täyttelin sen kaavakkeen kokonaan uudestaan ja nyt se on oikein ja allekirjoitettu. Nyt olisi vielä se kuva. Miksi ihmeessä sen kuvan vaatimukset on niin hemmetin tarkat? Kun minulla olisi ollut oikein sopíva kuva, joka on otettu ajokorttia varten, onnistunut ja näin pois päin, mutta ei, se on liian vanha ja ihan väärän kokoinenkin. En ymmärrä. Kun kyllä minut siitä tunnistaisi. Hienostelua. Mutta pakko mikä pakko, USA:aan on päästävä.

Tosin kaiken tämän tietokonepainaijaisen keskellä on näkynyt jotain paljon iloisempaakin: kevät! Ihanaihanaihanaihana! Lauantainakin sai rullaluistella t-paidalla ja aurinko vain paistoi. Heti kun tämmöinen sää ilmestyi niin lisääntyi myös minun pirteyteni ja lenkkeily, tai no, rullaluistelu, kun muistivat nuo kunnan miehet puhdistella kadutkin ajoissa hiekasta. Tänäänkin, heräsin aikaisin aurinkoon ja pirteänä keitin aamupuuron ja -kahvin ja lähdin sitten hymyillen aamulenkille. Lenkkeily kun saa ajatukset pois kaikista tekemättömistä hommista, joita joitakin olen tosin saanut tehtyä, silti liian vähän :/ Nytpä voisi sitten mennä tekemään niitä, siivoamaan huoneen tai tekemään sen videon extranetin sivuille. Tai sitten voisi juoda vielä yhden kupin kahvia auringossa...