"But we don't worry"

Mahtava päivä kyllä kuulkaas! Ensinnäkin aamulla tunsi jo ilmassa sen, että jes, tänään paistaa aurinko ja se lämmittää. Ja niinhän se teki, kävin klo 10 pintaan juoksemassa hetken t-paidassa ja ylemmäs käärityissä kollareissa (koska tuli kuuma) ja olisi tarjennut kyllä shortseissakin. Niin, että kysytään nyt, ihan kaikella rakkaudella, kuinkas siellä Suomessa? Täällä huomattiin siinä yhteen aikaan S:n kanssa, että katos, sitähän on varjossa +17 celsiusta! Ja juostiin aurinkoon.

Toisekseen, Happy St. Patrick´s Day! Juhlistettiin sitä täällä sillä tavalla, että sovittiin harvinaisuus, eka playdate S:n ja poikien kanssa! Kun oli pyhäpäivä, niin "minun lapset" oli vaan aamusta koulussa ja koska hostmum oli liikematkalla koko päivän, niin meillehän kävi oikein mainiosti playdate iltapäiväksi. Puolenpäivän aikaan ihanat ipanat autoon (josta piti rullata ikkunoita alemmas kun oli niin kuuma) ja kotio pakkaamaan lounas ja muutama lelu tytsille, sitten suunnistettiin kohti Middletonia. Noh, tässähän kävi heti niin iloisesti, että molemmat, rte 28 ja 133 oli suljettu justiinsa siltä kohtaa, mistä oisin päässy länten päin, joten highwaylle vei tie ja siellä sai sitten huomata, että katsos, täällähän seisoo liikenne. Jee! Eiku takasi päin ja sormet ristissä ajamaan ettei törmättäis tulvan katkaisemiin teihin. Ihan hullua kuinka kolmen päivän sade saa aikaan semmoista tuhoa, tavallaan, ja tää on jo toinen aurinkoinen päivä. Vitsi, jos ei ois ollu niin kiire niin oisin pysähtyny ottamaan niistä tulva-altaista useammankin kuvan!

Mutta niin, S:n luo siis, ja lapset lähtivät heti iloisesti leikkimään! Käy minulle :) S oli askarrellut nelilehtiä ja suunnitellut aarrejahdin browniecupcakesille. Siispä, kun oltiin piilotettu onnenapilat, joissa siis luki että missä seuraava neliapila on, niin lapset lähtivät matkaan ja joukon ainoa tytsi, minun hostkid siis, löysi kaikki vihjeet ja innoissaan pomppi kun kehuttiin! Ihana nähdä kun toinen oli niin ylpeä itestään. Ja vielä enemmän ne oli innoissaan siitä, kun näkivät browniecupcaket!

Ja aupparille kävi onnellisesti (tai onnettomasti) kun molemmat hostkidit kiikuttivat puolikkaat browniecupcaket minulle, että ei jakseta. No en minä valittanu kyllä. Sittenhän ne syöksyi leikkimään, pomppimaan trampoliinille, "linnaan" leikkimään ritareita ja prinsessaa, pelaamaan jenkkifutista, viihdyttämään itseään täydellisen itsenäisesti. Ei siinä tarttenu ku hymyillä ja ottaa aurinkoa! Ja tietty snackit pöytään ja pikkasen viilentyessä, tai siis alkoi tuulla pikkase liikaa, sisällekin hetkeksi leikkimään, ja minä ja S päätettiin sitten jakaa keskenämme C:n ylimääräiset kamppeet, C kun lähtee tän kuun viimeinen päivä. Ja se romppeen määrä, siis ylimääräisen niin sai kattomaan tuota minun vaatekappia pikkasen eri tavalla. Ja minun huonetta. MITEN HITOSSA MINÄ RAAHAAN KAIKEN SUOMEEN? Äiti apua. Aattelin tosin tässä kevään pinnalla tehdä ekan vuosineljänneksen hyvän teon ja lahjoittaa vaatteita, joista oon tajunnu etten pidä, niin tuohon kirkon kirppikselle :) Mutta sitten katoin loppua huonetta ja mietin, että eeehhhhehhei. Liikaa kampetta. Joku vois myös lukutoukalle huomautella, että hei, ne kirjat on aika painavia. Ja pelottavinta on, että eihän täältä vielä olla ees mihinkään menossa :DD

Mutta no niin, tämmöinen pikapäivitys mun ihanasta päivästä (loppupäivä meni taloa siivotessa, laittaessa päivällsitä ja pyykätessä), oon nytten ihan rättiväsynyt, kun kahdeksalta pääsin töistä ja aattelin tästä alkaa urakoimaan ton toisen Harvardin romaanin kanssa, Accordion Crimes! On muutes pretty interesting. And to let you all know, couldn´t be happier now :) Huomista auringonnousua odotellessa! ♥