Syy numero yksi. Minä sain lakin päähäni lauantaina 30. toukokuuta!, joten silloin en kerennyt tekemään mitään muuta kuin olemaan koristeena! Ja se viikko ennen juhlia oli yhtä kaaosta ja juoksua ja puuh. Esimerkiksi, kävin lähes joka päivä Iisalmessa ja aina unohdin ostaa jotakin ja tuhlasin aikaa enkä kyllä enää yhtään tiedä mikä päivä oli mikin. Mutta silti, tuhlasin ennakkoon ennakkoylppärirahoja, kjehkjeh. Mukaan tarttui sillä viikolla suoristusrauta (sellainen turkoosi ihanasuloinen, joka oli tarjouksessa!), uudet lenkkarit (vanhat oli jo niin kulahtaneet, että vain puolentunnin lenkki aiheutti sellaiset rakot, että viimeiset 5 minuuttia juoksin melkein itkien, kun sattui...!), sitten farkkuhame (sellainen lyhyehkö, pitkäaikainen haave!) ja turkoosi toppipaitasysteemi (tämäkin oli tarjouksessa ja niin ihanan värinen etten voinut sanoa ei!). Ei sen enempää. Ja ai niin, alennustoppi, lila painijanselkä, oli vain 2 euroa! Olen mielestäni tehnyt "vain järkeviä ostoksia"....Tai ainakin puolittain järkeviä... Muutenkin ylppärijutut, en olisi kestänyt niitä enää, se kuvaussysteemikin, kun tämä kuvaaja oli sellainen vanhemmanpuoleinen nainen, joka väänteli minun päätä ja käsiä ihan epäluonnollisiin asentoihin, yritä nyt siinä sitten olla luonnollisen autuaan näköinen! Muuten tämä ylppärijuhlahumu on kyllä ollut oikein mukavaa, se juhla koululla oli ihana, tärisin koko ajan ja sitten meidän puhetta ylistettiin jajajaja kotona ravasi väkeä ja oli kivaa ja sain hyödyllisiä lahjoja ja rassua ja hymyilin ja juttelin ja pidin lakkia päässä ja mekkokin oli kiva ja taidan lisätä oikein tilannekuvan ylioppilaasta, kun silloin: Lakki hyvin, kaikki hyvin!
Ja oikein mukavasti meni sitten jatkotkin, kiitos kysymästä :)
Syy numero kaksi. Se on kesän ensimmäinen rippileiri. Lähtöhän koitti heti lakkiaisten jälkeisenä sunnuntaina puolen päivän aikoihin ja noh, hieman oli vaikea herätys, kun väsytti ja väsytti ja väsytti, mutta kahvilla selvisi! Viikko meni nopsaan, tunteet ja tilanteet vaihteli ääripäästä toiseen, mutta hauskaa oli. Leiriläiset oli hmmm... varsin ainutlaatuisia, mutta niin, on hieno huomata, kuinka pahimmankin kovanaamaveijariapinan kuori alkaa sulamaan ja sellainen suloinen ( tässä tapauksessa) pojankoltiainen alkaa näyttäytyä, aitous on aina kiva havaita. Ja se, ettei niistä kumminkaan kaikki minua vihaa vaikka välillä aika isosti niitä komensinkin olemaan kunnolla. Ja tänään ensin puhuin kirkossa englanniksi (tai no, luin) ja meinasin alkaa itkemään kun halattiin noita riparilaisia. Oli ne niin kivoja kumminkii.
Syy numero kolme. Tämä kattaa sitten tulevankin päivityskatkoksen, ja syyn numero on pääsykoekirja. Ja pääsykokeet, jotka ovat torstaina Oulussa klo 8-10. Ja se haastattelu on...jossain vaiheessa. En vielä tiedä. Mutta tähän selittelyyn onkin sitten kulunut useampi kymmenminuuttinen ja minulla on aamulla hammaslääkäri klo 8.00. Univelkaa kertyy, kertyy, kertyy! Mutta kunhan olen taas hetken leikkinyt opiskelijaa, niin yritän kovasti olla ahkerampi ja luovempi ja kaikkea muuta!
P.S. Huomenna mennään ostamaan matkalaukku!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti