"Sinnepäin ja hauskemmin"

Mietin tassa yksikseni hetki sitten, etta on ollu ihan mahtava viikko, tai semmoinen kiva, mutta sitten tajusin, etta on perjantai ja aloin miettia, etta johtuuko mun mahtava viikkoni tosiaan vain perjantaista? No mutta ei silla oikeastaan oo valia kun nyt hymyilyttaa niin se ja sama. Ja kuinka asiat osaan jarjestaa niin etten niita ite tajuakaan. Kuten sen, ettei mulla oo mun musiikkia mukana ja SMG:ta ei loydy YouTubesta lahes ollenkaan, tai ainakaan niita biiseja, mita ma haluaisin kuunnella. Mutta onneksi mulla on koneella videot kevaiselta keikalta, jolla kavin kahden pitkatukan kanssa. Kylla nyt on hyva :)

Syksyinen ilma on alkanut rantautua tannekin, vaikka paivisin asteet nouseekiin reiluu +20 asteeseen. Sunnuntaina, tasan 2 kuukautta lahdostani, ma taisin kotiutua ihan kunnolla. Just sina nimenomaisena paivana. Kun nukuin pitkaan, oli vapaapaiva ja perhe oli poissa ja lahdin sitten katsastamaan lenkkarieni kanssa tuon meidan kotikadun ja oli ihana paassa juoksemaan. Kun hieman on alkanut ahdistaa jo tassa vaiheessa kertyneet aupparikilot. Eika nyt ihan niin hiemankaan, aika paljon. Syyskuun alussa kun saksalainen A lahti, niin kavin vaa'alla ekaa kertaa ja en tykanny kylla siita en ollenkaan. Niin mutta kuitenkin, nyt kun ilma on vahan viileampi niin jaksan minakin tehda jotain ylimaaraista kaiken toiden ohella. Ja muun vapaa-ajan aktiviteettien, niin kuin vaikka norttaamisen. Ja sunnuntaina sitten oli muutenkin kiva kun olin ihan yksikseni kotona, perhe oli kaymassa New Hampshiressa ja ma vaan olin taalla, hengasin ihan sangysta heranneen nakysena pyjamassa eika tarvinnu paljoo valittaa. Ja kaiken lisaks, kun aloin kaivata aktiviteettia, niin ruotsalainen C soittaa etta nyt hei lahdetaankin IKEAan! Siispa elavaksi saman tien ja hyppays autoon taman ja kiinalaisen N:n kanssa. Ja C:lla kun oli toita sina paivana, niin pikkuinen poju S, 2 vuotta, oli mun seurana istumassa takapenkilla ja vaan hymyili mulle koko matkan ja osoitteli rekkoja ja nauro mun virnistyksille. Pikkuista ruuhkaa oli, mutta no, paastiin kuitenkin IKEAan suhkot ajoissa ja suunnistettiin heti ravintolaan syomaan ruotsalaisia lihapullia ja ihan oikeata pottumuussi. Nam. Sitten koko valtava kauppa lapi puolessatoista tunnissa, jotain tarttui mukaankin (semmoinen vaatekaapin tangosta roikkuva organizer, kun mullei oo lipastoa enaa..) ja sitten sanottiin heihei pohjoismaiselle tuulahdukselle ja suunnattiin kotiin, juuri sopivasti, etta sai jaatelokupin kateen ja losahti sohvalle katsomaan Jonas Brothersin show'ta. Ja hei, Disney Channelin ohjelmissa ei oo mitaan vikaa! Varsinkaan sunnuntaisin kun ei oikein jaksais aatella yhtaan mitaan kun jos jotain aattelis niin sitten aattelis seuraavaa tyopaivaa ja no niin, parempi on olla aattelematta. Ja sunnuntaina kun ajettiin 93:lla niin huomasin Gillette Stadiumin ja avasin auton ikkunan ja yritin kuunnella U2:sta, mutta just silloin meni rekka ohi ja paasti vaan tosi kovan ja ruman aane. Kiva kiitti. (Ja tassa vaiheessa ma voisin kertoa, etta U2 tulee Suomeen 20. elokuuta 2010 ja mina haluan lipun sinne! Tosi virkeena oon varmasti keikalla kun se on mun toka paiva Suomessa tan vuoden jalkeen, mut haluun sinne ässän kans! I WANT!)

Maanantai meni suhkot nopeasti, aamulla aikaisin vietiin host mumin kanssa lapset yhdessa kouluun ja aamulla ilmassa oli raikas ja kuulas syksy. Se sai hymyilemaan. Rakastan juuri noita syksyisia aamuja kun ilma on yksinkertaisesti niin syksyinen. Ja mulla oli sitten ruhtinaallinen parin tunnin tauko ja pitihan sita tietty lahtee pikkulenkille kun oli niin kiva ilma ja niin, ei siina oikein kerenny muuta tehdakaan. Paitsi kirjoitella sahkoposteja, kun mua niin arsyttaa jos saapuneissa on lukemattomia, haluan saada kaikkiin vastauksen tai muuten ne vaivaa jotenkin tekemattomina. Ja talla hetkella en oo ees liian laiska vastaamaan. Sitten lapset koulusta, tytto toiseen kouluun ja poika paivaunille ja kotihommia tekemaan. Ja tytto koulusta ja leikkimaan ja hostmum tuli kotiin tavalliseen aikaan, kuuden maissa ja mina suuntasin leffailtaan ruotsalaisen C:n ja T:n kanssa. Ja ihan vahingossa loysin oikotien C:n luo. Taktiikalla "Jos ma kaannyn vasempaan, niin sitten mun pitaa loytaa tie tuonne ja...". On muuten ehka paras taktiikka ikina. Vaan en suosittele kokeilemaan. Tai jos kokeilette niin omalla vastuulla. Leffana sitten meilla oli oikea teinileffa eli Hannah Montana The Movie. Ja oli muuten oikein hyvin tehty teinileffa. (Kylla, olen edelleen 19-vuotias.) Mutta teinileffat silloin talloin on vaan hyvaksi, ei tartte sitten oikeassa elamssa niin paljon draamaa tuottaa! Ja sitten kun tulin kotiin niin nain meidan postisysteemissa Nuuskamuikkusen! eli vihrean kirjekuoren ja voi etta oli kiva ässä, ihana! Innoissani sitten kiipesin ylakertaan ja omalle sangylle ja lukemaan ah niin sopivan kokoista kasialaa. Siihen paattyi mun ihana maanantai. (Ja heti piti tietenkin aloittaa vastaamaan, ah niin fiksua toimintaa keskiyota lahentelevina tunteina.)

Tiistaina ja keskiviikkona oli sitten pitkaa paivaa ja illat vietin tietty kotona, kun ei jaksanu mihinkaan oikein lahtee ja oli itseasiassa tosi kiva viettaa aikaa kotona. Keskiviikkona tosin kaytiin lasten kanssa playdatella australialaisen B:n lasten kanssa ja me saatiin vahan turista kaikesta mahdollisesta ja ma sain kysella etta milta Jenkkila tuntuu B:lle nyt parin viikon jalkeen. Ja sitten kun tulin kotiin, niin mulle oli jalleen postia! Ekana oli oranssi lappu, tai no joku persikan savyinen oikeastaan, mutta kuitenkin, joka ilmoitti etta mulle oli paketti Suomesta! Hiiiii! Ja sitten oli itsetehty kirjekuori, josta tietty heti tiesi kelta se on ja sitten oli viela entisen opettajan laittama kortti, kun laitoin kortin hälle taalta ja niin, olin ihan etta JEE! Mutta tietenkin mun piti pakettiani oottaa torstaiaamuun, etta voisin sen hakea, mutta noo. Lasten kanssa syotiin illallista ja paalle jaateloa, kylpyyn ja aikaisin nukkumaan. (Hostmumilla oli treffit, joten suostuin tekemaan ihan liian pitkan paivan) Ja sitten mina aloin selaamaan postiani lavitse ja hymyillen luin A:n laittamaa kirjetta, kun oli niin kiva. Ja katoin GLEEta tietty, niin etta oli kiva :)

Eilen laitoin sitten lapset kouluun aamulla ja siirryin Andoveriin Starbucksin kautta postitoimistoon hakemaan mun paketin. Ja nain sille kavi noin 2 sekuntia sen jalkeen kun loysin sakset:

Ja mua hymyilytti jo niin pirusti postitoimistossa, kun aiti oli uskollisena kierratykselle laittany mulle luontokaupan pahvilaatikon. Oli ihana nahda se pahvilaatikko pelkastaan tan Jenkkilan materialismin jalkeen. Sitten vaan hymyilin kuin sain nakkaria, ja hapankorppuja ja suklaata ja Miilun (kotipaikkakuntalehden) ja karkkikaulakorun pikkusiskolta ja kortin ja palashampoota (vaikka loysinkin taalta jo ekoshampoon, mutta se tais olla vaan ihme eika tulis tapahtumaan toista kertaa..) ja torstaina ravitsin itseani sitten ihan vaan hapankorpuilla kun ne oli niin hyvia. Hapankorppu ja tuorejuusto ne yhteen soppii, yhdessa ne laitetaan Suseten suuhun! Paiva oli ihan mukava, oottelin meidan kiviaidan paalla pikku-A:ta kotiin koulusta (kun nykyaan tulee koulubussilla, kylla, sellaisella keltaisella) ja kirjoitin kirjetta mun Suomen A:lle ja sain kummaksuvia katseita ja kaytiin lasten kanssa riehumassa ulkona pelattiin jalkapalloa ja baseballia vahan reenailtiin ja sitten olikin vapaa-aika, kirjoitin vastauksia kirjeisiin ja maileihin ja kaikkeen tein tekemattomia ja katoin LA Ink:ia ja jarkytyin kun nain, etta Kat von D on blondi. Shock. No ei nyt, mutta sitten kun katoin yhden jakson niin sittenpa kavi niin etta teki mieli ottaa uus tatska. Ymm. Sitten, jottei torstai-ilta kavis tylsaks niin lahdettiin ruotsalaisen C:n kanssa kavelylle pimeassa. Ja oli muuten aika hauskaa kun ei nahny mihin astuu, ja varsinkaan kun taalla ei niin hyvin tunneta noita katuvaloja kuin Suomessa! Mutta tuli juteltua ja kaveltya tunti ja tanaan lenkilla kaydessani huomasin etta niin, tulihan se rakkokin sielta. Jes. Mutta illan paatteeksi Project Runway ja voinen kertoa, etenkin sina siella H, yksi suunnittelijoista on hot. Ja tulee toimeen ompelukoneen kanssa oikein natisti. Voisiko parempaa toivoa? Juu ei. Ja itseensa kovin niin tyytyvainen ja uupunut auppari suuntasi sitten nukkumaan.

Perjantai on lahteny kayntiin ihan mukavasti, ilma on aivan mahtava kirkas ja varikas ja aurinko paistaa kuitenkin ja talla hetkella hymyilyttaa, illalla olisi suunnitelma suunnistaa juhlimaan hieman, kun ruotsalainen T palaa Ruotsiin sunnuntaina 3 jenkkivuoden jalkeen. Niin han haluaa pitaa hauskaa taalla olevien kavereiden kanssa viela hetkisen. Se se on kylla muutos, 3 vuotta taalla, poikaystava ja ihana tyo, sitten takaisin kotiin. Aloin aatella, etta milta musta tuntuis palata kotiin ihan vaan tan vuoden jalkeen. Ootan jo jalleennakemista kaikkien kanssa. Mutten kuitenkaan vielaa oo pois tulossa ;) I'm not done with this yet. So not done.

Mutta nyt ma voisin ehka jatkaa tata tyotani ja kayda vaikka kattomassa josko kuivausrumpu ois jo toimittanu tehtavansa. Mulla on ihan uskomattoman hyva olla. Ei mitenkaan taydellista taa oo, mutta kylla ma tasta tykkaan. Varsinkin tallaisina paivina, kun tanaan istuttiin hostpojan (3 vee) kanssa syomassa lounasta ja taa mussuttaa juustosandiwichia tyytyvaisena ja sitten yhtakkia tokaisee: "Susanna?" 'Yes' "You're nice, I love you" ♥

(Mainittakoon viela, etta olin eilen vahalla saada huudot rakkaalta A:lta Suomessa kun melkein vaikutin kuulemma lehtimyyjalta. Minkas mina sille voin etta skypesta soittaessa nakyy tuntematon, minahan vain soitin kysyakseni oravista!)