S järkytti minut eilen, kun kertoi, että hällä on 27 viikkoa siihen, että on takasi kotona Ruotsissa, ja sitten minä aloin laskemaan viikkojani... Niitä on 18!!! Eli 18 viikonloppua, joista 4 menee opiskellessa täysin, öö, 4 on 13. kuukauden puolella, se tietää 10 vkoloppua "työoloaikana", joista olisi kaksi mukava saada pitempänä, tai ainakin yksi, varattuna Miamille (:P) K:n kanssa, toinen S:n kanssa NYCiin kattomaan SATC2:sta (klisee, I know!) ja valokuvaamaan ja voisin tehdä toisenkin reissun NYCiin, vaikka sitten 13. kuukauden alussa, mutta pointti tässä nyt on SE, että mulla on tämmöisiä suunnittelemattomia viikonloppuja jäljellä KAHDEKSAN!!! Ymmärrättekö ihmiset, KAHDEKSAN! Herranen aika, minä kun luulin, että tänne tultiin vuodeksi. Voi hurjuus ja kurjuus ja jeejee!
Vähän mua harmittaa, että olisi voinut esimerkiksi matkustella enemmän (jos ois tajunnu säästääkin jotain, eikä tarttis silloin pähkäillä esimerkiksi sitä, että miten saa kaikki kamppeet mahtumaan lentolaukkuun, tai siis laukkuihin niin ettei tarvitse lisäkiloista huolehtia. Whuppiduu) tai jotakin, mutta yritän silti muistuttaa itteäni, että tämä on justiinsa minun vuosi ja kasvattava kokemus, ja kaikenlisäksi, vikalle kuukaudelle pukkaa matkaa ja kokemusta kyllä. Mutta tuo aika, mihin se katosi? Onko se juossut muuallakin yhtä nopiaa?
Tänään satoi, mutta oli silti +18 celsiusta lämmintä ja minä tiskatessani kun näin että ulkona satoi, niin avasin keittiön ikkunan innoissani ja sateinen kesäinen nurmikko on ehkä maailman huumaavin tuoksu. Siinä sitten kun nuuhkin sitä ulkoilmaa niin mietin, että näinkö sen pitääkin mennä, että kun ensin kesti 5 kuukautta asettua kodiksi.
(Tässä välissä ajoin kotiin, vrum vrum sanoi audi johon pitäisi vaihtaa kesärenkaat)
Jajaja niin, muutama kuukaus lisää niin voin ihan sanoa että nautin tästä todella paljon. Tietenkin, kuten joka työssä ja joka päivä, kaikessa on huonot ja hyvä puolensa, mutta nyt tunnen oloni oikein rennoksi täällä perheessä ja koko elämäni kanssa täällä, se tuntuu NORMAALILTA. Siksipä kun vihdoinkin tähän on tottunut, niin muuttaa koko hommaa suuntaansa.
Maanantaina soitin mahdolliselle uudelle aupparille Saksaan, kun ei Suomesta löytynyt sopivaa kuulemma, ja juttelin sellaiset 40 minuuttia tytön kanssa ja hän kuulostaa oikein mukavalta ja sen jälkeen tuli kyllä hurja tunne, että kohtahan ollaan kotiin menossa. Plus tajusin, että töitä on saman verran jäljellä, noin niin kuin kuukausina, tai melkeinpä koko hommaa, kun on aikaa joulusta pääsiäiseen. WHAT?? Ja jouluhan oli ihan vasta, eikö ollukkin? Apuva.
Tässä alkaa oikeasti aatella sitä lähtöään taas. Kaikki muuttuu. Se valtaa ajatukset yhä useammin päivässä, siis se, että kotiin pääsee kohta. Vastahan mä opin elämään tän ajatuksen kanssa, että oon toisella puolella palloa kaikesta, tavallaan, ja täällä on toinen kaikki ja silloin kun lähdin tänne niin vuosi tuntui hirmuisen pitkältä ajalta, mutta kohta se on ohi. Ja tota, minä olin lähinnä suunnitellu lähteväni tänne. Kaikki yliopistot sun muut on tiedossa, että ne tulee tapahtumaan, mutta kohtahan niitten kanssa alkaa pittää tehäkin jotakin, innoissani oon katsellu Oulun asuntoja, mutta kohta ois aika alkaa ostaakin moista. Whouh.
Mutta se siitä ihmettelystä. Nyt mun täytyy alkaa tosissaan tekemään läksyjä, koska S:n kanssa piti olla studynight, mutta keskityttiin lähinnä keskittymään erään herran vlogia, jonka pikkusisko mulle löysi netistä, ja pikkusisko, tiedoksesi vain, tää on mun soulmate ehdottomasti nyt! Brittimurrekiharatukkamuusikkonörtti ♥ Ei mutta oikeasti, kelpuuttaisin kyllä, mutta näin kaiken tämmöisen ohella, siirryttäköön toteamaan että hän on hilarious, piristäkää päiviänne :) Plus toi ääni videon lopussa, semmoinen british butler, right? Ja mullekin kelpaisi tommoinen rakkauslaulu..
4 kommenttia:
Ei oo ikinä mennyt aika niin nopeasti kuin täälläollessa ja se tuskin tulee hidastumaan yhtään tässä kevään aikana. Etenkin nyt, kun on niin huippua!!
Mullakin on koko ajatus päällä,että kohta tämä loppuu ja siis nythän se vasta on ruvennut sujumaan. Kuten sanoit, tottunut ajatukseen, että asuu täällä.
Noh, mutta tää on vaan välivuosi. Se on väliaikaista, we need to remember!
Ai meinaatko OSTAA asunnon Oulusta? :o Miten? Hurja rahanainen :P :D
Girouette, ja ootahan kun kesä tulee!! Tää on tavallaan pakenemista, musta tuntuu, mutta kuten asioille yleensä käy niin ikuisesti ei voi paeta.. Mutta sekin on ihan hyvä :) Eli sitten kesän lopulla olemme both going just bananas!
Anonyymi (melkein), heeei, minä olin väsynyt ja käytin väärää sanaa :D Oli tarkoitus kirjoittaa että omata, mikä toisin sanoen olisi voitu suomentaa että vuokrata ;) Ellen voita lotossa.
Buahaa. Heti et tienny kuka mä oon, ku en laittanu siihen ässävihjettä. ;) Mut se olin vaan mä. Oli kivaa kiusata sua salaisesti. :P Osta mulleki asunto sit! (Mun pitää ootella sun kirjeen alotusta ihan siksi, ku mun elämässä ei tapahdu mitään :D mut ei huolia, tulee se ennen toukokuun alkua.)
Lähetä kommentti