"I have a hard time taking the easy way"

Ooh, joo, siitahan on jo hurjan kauan kun viimeksi kirjoitin, tiedetaan. Kai. Joo. No mutta, viikonloppuna ei tehny yhtaan mieli kirjoitella, tai no, kirjoitin ihan vanhanaikaista paivakirjaa kun mun paa oli levita kun olin kirjoittanu joskus kuukaus sitten viimeks. Voi aalio. Ja sitten ma vaan halusin paasta ohi viikonlopusta, silla kun ei ollut autoa niin olin stuck taalla talossa. Eihan kotiviikonlopussa sinaansa mitaan, mutta kun TIETAA, ettei paase ulos talosta, tai siis ulos paasee, muttei kovin kauas, koska Jenkkila on oikeasti rakennettu autoille, niin silloin tuntuu etta on kuin vankilassa. Onneks tytot kavi vuoronperaan piristamassa! Lauantaina aussi-B hurautti leffan, kurpitsapiirakan ja taivaallisen suklaakakkupalan kanssa katselemaan leffaa Dance Flick, joka yksinkertaisesti oli niin huono, etta sille oli pakko nauraa. Just sellaisia leffoja sita kylla kaipaakin semmoisen alyttoman huonon paivan paatteeksi, aivotonta naurua vaan ja illan paatteksi sitten harvinainen puhelu A:n kanssa ja Ugly Betty -maraton! Sunnuntaina sitten lenkkeilin sateessa ja juttelin perheen kanssa melkeinpa koko alkupaivan ja illasta sitten ruotsalaiset S, S ja C saapuivat vierailulle ja lahdettiin pitkalle kavelylle pimeaan ja hopotettiin vaan kaikenlaista se sunnuntai, löhöttiin ja nautittiin viimeisesta vapaapaivasta ennen aikaimoisen hurjaaviikkoa, joka myos Halloweenia edeltavana viikkona tunnetaan.

Tama viikko on oikeastaan mennyt mukavasti, vaikka sainkin Audini korjatuksi vasta keskiviikkona, mutta autoahdingolleni oli onneksi ymmartajia taallakin! Viikon ekan paivan kummallisin asia oli se, kun loydettiin lasten vedella tayttyneesta hiekkalaatikosta hukkunut maaorava. Mita paassa liikkuu kun pitaa hypata isoon sammakon sisalle...? Maanantai-ilta meni kirjaimellisesti Strabucksissa istuessa, kun ladattin ruotsalaisen S:n (siis ei eri S kuin edella mainitut) konetta siella minun johdolla, toinen oli unohtanu johtonsa NYC:iin, voi kiva! Mutta Starbucksissa istuminenhan on aina mukavaa, se taytyy sanoa! Tiistai-aamuna meinasi tuo hosttytto kylla repia hermoja kun ei yksinkertaisesti voinut kuunnella... Minen yhtaan tieda mika sita on vaivannut koko taman viikon oikeastaan kun aamuisin ei ole kuullut yhtaan mitaan mita mina sanon ja laittanut vastaan joka asiassa ja yksinkertaisesti tehny minun elaman mahdollisimman hankalaksi aamuisin, etta saisin jotenkin tyytyvaisena lapset kouluun asti. Sitten iltapaivisin ei ole oikeastaan ollut mitaan ongelmaa, toki toista on vasyttanyt, mutta sepa siina on vain ollut. En tajua. Mutta tiistai siis, se hurahti ihan mukavissa merkeissa eika minuakaan niin kamalasti arsyttanyt vaikka hostmum oli kotona ja ulkona satoi niin sisalla piti olla ja nain, mutta hyvin meni ja iltakin meni hyvin perheen kanssa kun lahdettiin vihdoin ja viimein visiteeraamaan Andoverin kirjastoon ja rakastuin het! Ihana iso kirjasto, kolme tai nelja kerrosta, en ole viela ainakaan selvinnyt siihen neljanteen asti, mutta sellainen vaikuttaisi olevan siella. Kirjastokortinkin sain heti ja mukaan lahti "teinilevyosastolta" Lily Allenin uusin, Counting Crows, John Mayer ja Gnarls Barkley eli Kakkonen sai vahan lisaa taytetta ja iTunes lahti pyorimaan kans ja vooooi, kohta pitaisi kylla paasta uudestaan kaymaan siella, lisaa musiikkia ja kirjoja! (Tassa vaiheessa arsyttaa kun sahkomies ei oo tullu vielakaan ja mun pitaa tunnin paasta jo lahtea lapset hakemaan! Eiku tulihan se sielta...! No niin, hyvahyva, mutta eipa paassy auppari lenkille nyt sitten kun vahtii sahkomiesta. Voi...)

Keskiviikko sitten, minun lempparipaiva kun toita on noin yleensa hurjat 4 tuntia! Koska lasten isa viettaa iltapaivan lasten kanssa niin tosiaan mulla on pitka vapaa toiden jalkeen. Ja perinteeksi melkeinpa on jo muodostunu etta ruotsalaisen C:n kanssa kaydaan ensin juoksemassa pitempi lenkki ja sitten mennaan herkuttelemaan Panera Breadiin suussasulavalla sopalla ja tuoreella leivalla, nam! Nain tanakin keskiviikkona, vaikka satoikin kaatamalla, mutta lenkilla oli silti oikein mukava kayda, koska ilma oli niin raikas ja oli helppo hengittaa ja jotenkin tuntui vaan kovin palkitsevalta kayda lenkilla, mika ois kiva nytkin jos toi pirun sahkomies ei ois taalla talossa niin paasisin minakin lenkille. Voisin tosin kayda pikaisesti lenkilla toki vaikka tama onkin taalla mutta no niin, en tieda, harkitsemme. Kirjoitetaas nyt ensin kummiski. Sitten suunnattiin viela Barnes & Noblesiin kahville kahden ruotsalaisen S:n kanssa, turisemaan tietenkin. Ja sitten kotio ja pehkuihin. Jesh!

Torstai oli... hurja! Ihanaa aamussa oli se, etta hostmum ei ollu kotona aamuvalmistelujen aikaan! En tarkoita talla sita, etta jee, hostmum ei oo kotona, jeejeejee. No tarkoitan oikeastaan, mutta vain siksi etta lapset kuuntelee ja kayttaytyy NIIN paljon paremmin kun ne ei ole kinuamassa hostmumilta koko ajan jotakin ja viela kun naiden lempikeinona tahtonsa lapi saamiseen on se ihana tekoitku, johon hostmum aina hermostuu ja sitten antaa tietty periksi. Niin ei ollut tallaista aamulla ja sain lapsoset ajoissa kouluun ja ite kotiin tuliin ensin ja sitten lahdin hoitamaan asioita jalleen ihanalla Audillani ajellen! Tuli saavutettua monen paivan edesta ja tasta syysta sain sitten aikamoisen mielenrauhan, vaikkkakin kampaaja aika on vielakin varaamatta, mutta nooo... Ehka mulla joulukuussa on rahaa siihen, kun marraskuun rahat menee joululahjoihin. Noin niin kuin pitkalti. Ja sitten lapset koulusta, tai no, tytto toiseen kouluun ja poika kotiin ja hirmuinen taistelu siita, etta poika sois palan makkaraa. Hirmuinen show, ikina en ole nahnyt kylla noin nirsoa syojaa, se taytyy sanoa! Mutta mina sain tahtoni lapi ja poika soi sen palan. Ja ilmeesta naki etta tykkaskin siita! Sitten paivaunille ja auppari yritti vain pysytella poissa siivoojan tielta, ei sen kummempia. Loppupaivasta pyykkaysta ja valmistelua, silla illalla oli aupparimiittinki WITCH'S WOODS!

Ja en tieda kuvista, mutta se oli pelottava! Kyseessahan oli pienimuotoinen teemapuisto rakennettu Halloweenin pelottavaa puolta ajatellen. Ja kylla, nyt olen kokenut Halloweenin pelottavan puolen. Kiitos kysymasta. Ja se oli kirkumista. Saatiin siis liput, joilla paasi neljaan kohteeseen: 3D Keeper's Crypt, Castle Morbid, Nightmare Mansion ja Haunted Hayride. Ensiksi suunnattiin ylla nakyvalla porukalla 3D systeemiin, ja voi apua. 3D-efekteista en niinkaan tieda, mutta nayttelijat oli hyvia! Ja kun ei yhtaan tienny etta mita odottaa niin sitten vaan odotti ja yritti katella ymparilleen ja ennustaa etta mita ehka tulis tapahtumaan, mutta niin. Tama oli kuin kauhuelokuvien kokoelma ja yksi huoneista muun muassa, iso tila, joka oli taynna klovneja! Ja sitten niiden valista piti kavella, molemmilla puolilla oli siis klovneja, jotkut nayttelijoita, jotkut nukkeja, yritapa siina sitten miettia etta kuka hitto naista oikein hyppaa paalle! Ja kun ainut kauhuelokuva jonka muistan katsoneeni on IT, koska se on melkeinpa klassikko ja en yhtaan tykkaa klovneista jotka on pelottavia. Sirkusklovnit ei mitaan, mutta nailla oli sellainen hullu katse! Ja niin sita vaan kaveltiin yhdessa moykyssa, mina mahdollisimman keskella, etta olis muka jotenkin turvassa. Voi aa. Se oli pelottava. Ja sitten oli kaytava, joka oli taynna kasia, jotka tuli seinasta ja jotkut tosiaan liikkui! Ja oli Liisa Ihmemaassakin siella, mutta kauhuversiona ja ää! Minun sydan hakkas tuhatta ja sataa kun ensimmaisesta lapi paastiin. Sitten edessa oli Haunted Hayride, joka sinallaan oli helpompi, kun sai istua kyydissa eika tarttenu ite kavella! Mutta sai se minut silti kirkumaan! Ja kyydissa oli myos 7-vuotias poika, joka huusi melkein joka valissa kun mina kirkaisin ja jotain pelottavaa tuli, niin "AWESOME!!!" Rohkee poju. Kauhein kohta tassa metsassa tapahtuvassa ajelussa oli se, kun muutama tyyppi hyokkas karryn lahelle moottorisahojen kanssa! Eihan ne oikeita ollu, semmoisia saa kayttaa ollenkaan ei, mutta niissa oli se aani ja sitten bensan tuoksu niin oli se pimeassa aika pirun oikean tuntuinen! Sitten jaljella viela Nightmare Mansion ja Castle Morbid, joissa jalkimmainen oli ehka vahiten pelottava. Mutta silti ihan hiton pelottava! Ja Nightmare Mansion, siina oli kylla kestamista, koska kaytavat oli ahtaita ja oltiin sisalla ja seinat melkein kaatuili paalle ja huhhuh. Sellaista menoa torstaina, ja nyt vaan semmoinen juttu, etta...